Lajiesittely - CrossFit

Tämän merkinnän myötä minulla on ilo julkistaa uusi sarja tässä blogissa, jota kutsun tylsästi nimellä Lajiesittelyt. Minulla on ilo tuntea hienoja ihmisiä, joilla on hienoja harrastuksia, ja kysäisinkin muutamaa kirjoittamaan tähän blogiin omasta lajistaan. Tavoitteena on saada kasaan sarja tunteen palolla, innostuksella mutta nöyrällä asenteella kirjoitettuja esittelyitä, joiden tavoitteena on innostaa teitä kokeilemaan uusia asioita. Varsinkin, jos iänikuiset reisi-vatsa-pakara-jumpat tuntuvat pursuavan korvista, ja lenkkipolku on aina yhtä Via Dolorosaa.

Minua ette saa tavallisille ryhmäliikuntatunneille enää edes kilon kappaleina. Pienemmäksi täytyy jauhaa tämä likka. Ymmärrän kyllä sen viehätyksen, ovathan nuo pääsääntöisesti tehokkaita tunteja ja vieläpä ihan viihdyttäviä, jos musiikkivalinnat ja ohjaajat ovat kohdallaan, mutta minä koen ryhmätuntien olevan vähän sellaisia, jotka eivät vie oikein mihinkään. Haluan jotain konkreettisempaa, kuin että tänään jaksoin vähän paremmin, hyppäsin korkeammalle siinä yhdessä kohdassa, tai että missään kohdassa ei pitänyt pysähtyä tai jaksoin pumpissa kaikki kyykyt. Tunnin jälkeen kaikki nappaavat juomapullonsa ja vilahtavat paikalta turhia jaarittelematta.

Nyt, en millään tavalla tahdo sanoa, että ryhmäliikunta olisi jotenkin huono tapa liikkua, mutta jos lukijoissa on kaltaisiani, joille joskus liikunnan aloittamisen kynnys on ollut valtaisa muun muassa ryhmäjumppatunteja kohtaan suuntautuneen vieroksunnan takia, kannattaa tätä sarjaa varten vähän höristää korvia. Tiedossa on kiva kattaus jänskiä lajeja, joten hyviä hommia on tiedossa!

Itse aloitan tämän sarjan kertomalla vähän uusimmasta harrastuksestani, jota olen tosin vasta kuukauden tahkonnut, joten en ehkä ole paras kertoja, mutta saatte idean!

Kyseessä on viime aikoina jonkin verran mediahuomiota saanut laji, CrossFit. Muun muassa Elastinen on eräässä haastattelussa kertonut vannovansa tämän lajin nimiin, kehuen sen vievän tavallista punttitreeniä vähemmän aikaa mutta tulosten ollessa tyydyttävät lyhyehkössäkin ajassa.

Lyhyesti muotoiltuna CrossFit yhdistää kaikkia kunnon osa-alueita, kuten voimaa, nopeutta, kestävyyttä, koordinaatiota ja liikkuvuutta intensiivisellä old school-painonnostomeiningillä, yhdistellen siihen saumattomasti kaikkea aina akrobatiasta lähtien. Vastaan voi tulla mitä tahansa tavallisesta kyykkäämisestä haastavampiin painonnostotekniioihin, on leuanvetoa, heitetään viiden kilon kuntopalloa syväkyykystä ponnistaen kolmen metrin korkeuteen, hypitään laatikon päälle, juostaan, punnerretaan, kiivetään hitto soikoon katon rajaan köyttä pitkin.

Yksittäinen varsinainen treeni saattaa kestää vain kymmenen minuuttia, mutta ohjelma tehdään sellaisella intensiteetillä, ettei kymmenen minuutin jälkeen enää edes pystyisi jatkaa.

Lämmittelyjen jälkeen päivän treeni - Workout of the Day eli WOD saattaa olla esimerkiksi seuraavanlainen:

200 m juoksu

15-12-9

Ilmakyykky

Etunojapunnerrus

Rengassoutu

200 m juoksu

Tämä kyseinen WOD oli treeninä ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, kun osallistuin kuukauden mittaiselle On Ramp - eli peruskurssille. Ohjelma toteutetaan siten, että kellon lähtiessä käyntiin juostaan ensin 200 metriä (täysiä, tietenkin) jonka jälkeen tempaistaan 15 kyykkyä kehonpainolla, 15 punnerrusta ja 15 rengassoutua, jonka jälkeen ilman taukoja siirrytään tekemään kyykyt, punnerrukset ja rengassoudut 12 kertaa, jonka jälkeen vielä 9 kertaa sama kierros. Loppuun juostaan samaa 200 metriä, jonka jälkeen otetaan  ylös aika.

Koska treeni tehdään aikaa vastaan, haluaa kilpailuhenkinen ihminen puristaa itsestään kaiken irti mahdollisimman hyvän ajan toivossa. Esimerkiksi oma aikani kyseisessä treenissä oli kuukausi sitten 8.29, eilen 4.56. Eli jotain kehitystä on täytynyt tapahtua, mutta toisaalta kuukaudessa on myös potkinut itsensä ulos sieltä paljonpuhutulta mukavuusalueelta. Maaliviivan ylitettyäni könähdin suoraan selälleni, huimasi, oksetti ja hauikset tuntuivat repeävän - mutta puolen tunnin päästä olo oli voittamaton!

No, tämä kyseinen treeni olisi varmasti kokeneemmalle CrossFittaajalle suorastaan lämmittelyä. Vaikka toisaalta CrossFitin kauneus on siinä, että kuntotasosta riippumatta se on yhtä rankkaa kaikille. Ohjelmassa yleensä mainitaan painot, joilla tekniikat on tarkoitus tehdä, mutta kun esimerkiksi minä en jaksa vetää yhden ainutta leukaa, tapahtuu skaalaus, jonka tarkoitus on helpottaa tekemistä niin, että saan treenin kuitenkin vedettyä. Leuanvetoa voi esimerkiksi helpottaa kuminauhoilla, erilaisilla välitekniikoilla tai yksinkertaisesti vaihtamalla liikkeen samankaltaiseen mutta kevyempään tekniikkaan, jonka tavoitteena on, että jonain päivänä jaksan vetää leukoja.

Eli olipa tekijä ensikertalainen ja lievästi ylipainoinen, huonokuntoinen ja kehnolla liikkuvuudella varustettu Piia Perusjumppaaja tai itse Herra Hauis, muokataan päivän ohjelma niin, että molemmat ovat varmasti antaneet kaikkensa treenin loputtua.

Mikä oli sun tekosyy?

Esimerkiksi tämän viikon tiistaina Tampereen CrossFit-salilla päivän WOD kuului seuraavasti:

WOD: 10min AMRAP

200m juoksu

10 x raakatempaus + tempausvala 35/25 kg

AMRAP on lyhenne sanoista As many rounds as possible, eli toisin kuin edellisessä treenissä, tässä tehdään kymmenen minuutin aikarajaa vastaan kyseistä kierrosta niin monta kierrosta kuin vain lähtee. Ei varmasti ole hauskaa. Ei varmasti.

Ihana, suurenmoinen laji.

CrossFitiä on arvosteltu internetin palstoilla paljon siitä, että nopeasti tehdessä liikkeiden tekniikat lentävät ikkunasta ja ovat siten vaarallisia, kun painitaan isojen rautojen kanssa. Tähän haluan sanoa kolme asiaa:

1) Hankkiutukaa salille, jossa on asiantuntevat valmentajat. Tampereen CrossFit-salista ei ole kuukauden kokemuksen jälkeen kuin mahtavan hyvää sanottavaa. Kaikki ohjaajat ovat viimeisen päälle ammattilaisia, ja mitä haastavampi tekniikka, sitä kovemmalla silmällä tekemistä seurataan. Turvallisuus on aivan ykkösasia, ja ainakin Tampereella itse tekniikkatunnin kuin itse treeninkin aikana tulee kyllä heti palautetta, jos yrittää kiriä aikaa tekniikan kustannuksella.

2) Tavallisilla kuntosaleilla näkee aika paljon vaarallisempaa ähräämistä, kun varsinkin miehet lähtevät voimien tunnossa tekemään maastavetoa tai kyykkyä ohjeilla, jotka Pera joskus inttiaikoina antoi.

3) Miten voi odottaa, että yksi ohjaaja, jonka täytyy yhtä aikaa tehdä ohjelmaa itsekin, huudella ohjeita, ylläpitää tunnelmaa ja luoja paratkoon, koska kyseessä on LesMills, vielä laulaa biiseissä mukana - kaikki tämä ohjattuaan jo pari tuntia jumppaa sille päivälle - voi edes teoriassa pitää huolen jopa sadan BodyPump-naisen tekniikoista? 

CrossFit on siitäkin kaunis laji, että treenit tapahtuvat suhteellisen pienissä ryhmissä, jolloin tuntuu kuin käytössä olisi oma Personal Trainer, joka samalla kun vahtii tekniikkaa, huutaa naama punaisena tsemppaamaan vielä viimeiset punnerrukset ja kyykyt ja ne helvetin dipit. Itsekseen treenatessa kun saattaisi helpommin ajatella, että tänään ei huvita tehdä niitä dippejä, teenpä sittenkin jotain muuta, kivempaa.

Eli: Jos kiinnostaa kunnolla haastaa itsensä ja katsoa, mihin pääsee kun kunnolla rypistää, ei muuta kuin CrossFitiä kokeilemaan!

Kuvat ovat muuten röyhkeästi otettu CrossFitin ja Trainer Thought of the Day-Facebook-sivuilta. Eivät ole minun. Älkää haastako oikeuteen.